Pelastusopiston tutkimuksessa tarkasteltiin kerrostalo-huoneiston ja porrashuoneen välisiä ovia. Iäkkäät palo-ovet -hankkeessa tutkittiin huoneisto-ovien todellista palonkestoa sekä selvitettiin määräys- ja vaatimushistoriaa ja aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Hankkeessa tehtiin polttokokeita eri-ikäisillä ja erikuntoisilla huoneisto-ovilla. Vanhin testattu ovi oli vuonna 1941 rakennetusta talosta ja uusimmat ovet olivat vuoden 2014 käyttämättömiä ovia.

Huoneisto-ovet ovat lähtökohtaisesti vähintään 30 minuutin palo-ovia, eli ovi kestää paloa 30 minuuttia. Ovia on hyväksytty 30 minuutin palo-oveksi myös niin, että oviaukossa on oviyhdistelmä, johon kuuluu 15 minuutin palonkestävyyden omaava varsinainen ovi sekä toinen ”sisäovi”, jolle ei ole mitään palonkesto-vaatimusta.

Testeissä käyttämämme tulipalo ei ollut oville hyväksynnän saamiseksi edellytettävän standardipolton mukai-
nen, vaan pyrimme simuloimaan pahimman skenaarion mukaista huoneistopaloa. Polttokokeiden tulokset osoittavat, että huoneisto-ovien todellisessa palonkestävyydessä on suuria eroja.

Polttokokeissamme uusimmat ovet kestivät paloa yli 30 minuuttia, mutta vanhemmat ovet kestivät paloa paljon huonommin. Esimerkiksi yksi 15 minuutin palo-ovi, jonka poltimme ilman väliovea kuvaten tilannetta, jossa väliovi on poistettu tai auki, kesti paloa vähän yli 2 minuuttia.

Aalto-yliopiston Pahahupa-hankkeen Kurkikassa tehdyn polttokokeen tulokset kuitenkin osoittivat, että huoneistoon voi tietyssä vaiheessa tulipaloa syntyä niin suuri paine, ettei sisäänpäin aukeavaa sisäovea välttämättä saa auki. Tässä tulee pieni ristiriita paloturvallisuuden ja pelastautumisen tai pelastamisen väillä. Jos väliovi on kiinni, sitä ei välttämättä saa auki ja asunnosta poistuminen estyy. Mutta jos väliovea ei ole tai se on auki, ovi voi palaa puhki jo alle viidessä minuutissa.

Kaikissa poltoissamme (myös uusien ovien poltoissa) oven läpi vuoti savua jo alle 2 minuutin jälkeen polton aloittamisesta. Huoneisto-oville ei kuitenkaan ole savutiiveysvaatimusta, vaan ovet saavat myös standardipolttokokeessa vuotaa savua vaikka ensimmäisen minuutin jälkeen. Palo-osastojen välillä leviävä savu kuitenkin aiheuttaa henkilöturvallisuusriskin sekä lisää omaisuusvahinkoja tulipalotilanteessa.

Kerrostaloihin kasaantuu monta paloturvallisuusriskiä. Usein kerrostaloasunnoissa on vain yksi kunnollinen poistumisreitti, joka on melko haavoittuva. Rappukäytävässä voi olla puutteelliset savunpoistojärjestelyt, ovien palonkestävyys voi olla huono, sisäänpäin aukeavaa väliovea ei palavassa asunnossa välttämättä saa auki, oville ei ole savutiiveysvaatimusta, eikä oviin myöskään vaadita sulkimia eli ovipumppuja. Onko tässä yhteen rakennustyyppiin jo liikaa riskejä?

Suomessa on noin 1,27 miljoonaa kerrostaloasuntoa, ja niissä asuu yli 1,8 miljoonaa ihmistä (2014). Riskit siis koskevat aika suurta osaa suomalaisista. Vuonna 2014 asuinkerrostaloissa oli 1521 tulipaloa, joissa kuoli 26 ihmistä ja loukkaantui 342 ihmistä. Jos tulipalot jakautuisivat tasaisesti eri kerrostalojen välillä, jokaisessa kerrostalossa sattuisi tulipalo noin 43,5 vuoden välein. Eli jos asuu kerrostalossa 50 vuotta, kohdalle pitäisi sattua vähintään yksi tulipalo omassa talossa.

Lisätietoja tutkimuksesta, video aiheesta, hankkeen loppuraportti sekä ohjekortti huoneisto-ovien paloturvallisuuden arvioimiseen löytyvät osoitteesta www.pelastusopisto.fi/huoneisto-ovet.

Rakennuslehti 18.3.2016 nro 11
NÄKÖKULMA Lauri Hirvonen, Projektityöntekijä, Pelastusopiston opiskelija
Esa Kokki, Tutkimusjohtaja, Pelastusopisto