FI EN SE

Puhaltimien käyttö tavallista Ruotsissa


25.09.2013
Palosuojaus
Stravent
Kiinnostusta myös Suomen puolella.

Tomas Fagergren- Joitakin vuosia sitten meillä Ruotsissa oli paljon pysäytettyjä puhaltimia. Ne otettiin pois päältä paloturvallisuuden vuoksi, koska ilmanvaihdon pelättiin ruokkivan paloa, kertoo Tomas Fagergren, Brandskyddslagetin seniorikonsultti ja laitospaloturvallisuuden erikoisasiantuntija Ruotsista. Todellisuudessa tarvitaan merkittävästi suurempia ilmamääriä, jotta puhaltimella olisi vaikutusta palotapahtumaan. – Nykyään on Ruotsissa yleisintä pitää puhaltimet käytössä palon leviämisen estämiseksi, ja ne mitoitetaan niin, että ne selviävät palosta. Puhaltimien avulla voidaan alentaa palopainetta, kun poistoilmajärjestelmä hoitaa osan savukaasun laajenemisesta.

Tuloilmakanavistossa tapahtuu aina niin, että palopaineen kasvaessa huoneessa suuremmaksi kuin tuloilman vastapaine, ilman virtaussuunta kääntyy. Tässä suhteessa tulopuoli on herkempi savun leviämiselle ja suurin osa savukaasuista leviää tuloilmakanavan kautta. Tästä syystä on takaisinvirtaussuojasta tullut erittäin suosittu Ruotsissa. Se sulkeutuu, kun palopaine kasvaa liian suureksi. Ruotsissa toimitaan pitkälti näin, sanoo Tomas Fagergren, joka toimii palosuojatekniikan konsulttina myös suomalaisessa yrityksessä Stravent Oy.

Rakennussuunnittelun määräykset

- Jos katsoo historiassa taaksepäin, Ruotsissa tapahtui suuri muutos 1990-luvun puolivälissä, kun saimme uudet rakennusmääräykset. Rakennussuunnittelun määräykset annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Suuri osa määräysteksteistä katosi ja alettiin puhua toiminnallisesta mitoituksesta. – Toiminnoille asetettiin vaatimuksia, esim. palokaasuja ei saa levittää palosolujen välillä, mutta ei mainittu kuinka tämä tapahtuisi käytännössä. Samaan aikaan Tomas Fagergren kirjoitti yhdessä kollegansa, professori Lars Jensenin kanssa LHT:ssä käsikirjan IV-järjestelmien palosuojaustekniikasta. – Silloin tutkimme paloa. Mitä siinä tapahtuu ja kuinka se vaikuttaa IV-järjestelmään?

- Huomasimme palon aiheuttavan ylipaineen, joka normaalisti johti palokaasujen leviämiseen. Ensimmäisen kerran Ruotsissa kuvattiin palon kulkua ja itse palotilan termistä laajenemista. Tästä lähtöpisteestä aloimme tutkia puhaltimien käyttöä nähdäksemme, voisimmeko käyttää puhaltimia positiivisesti palonkin aikana. Kyse on paineen, virtauksen ja lämpötilan hallinnasta levittämättä savua eri palosolujen välillä, kertoo Fagergren.

- Ruotsissa olemme tutkineet lukuisia järjestelmäratkaisuja eri puhallinsovelluksilla. Järjestelmää suunniteltaessa palokaasujen leviäminen pitää kuitenkin ratkaista jollain tavoin. Täällä Suomessa olen nähnyt käytettävän varsin paljon savukaasupeltejä. Palon sattuessa puhallin pysäytetään ja pelti suljetaan, kuten meillä Ruotsissa tehtiin aikaisemmin.

Straventin tapa

- Toinen tapa on käyttää puhaltimia, jotta savukaasut eivät leviäisi tuloilmakanaviston kautta. - Tämä on Straventin ”käyvien puhaltimien ” konsepti Suomessa. Yrityksen edustajat ovat toimitusjohtaja Timo Karkulahden johdolla kulkeneet ympäri Suomea esittelemässä konsulteille ja viranomaisille puhaltimien käyttöä ratkaisumallina. Malli on Suomessa niin uusi, että se täytyy hyväksyä myös ajatustasolla, toteaa Fagergren. Hän tietää kokemuksesta, että kyseessä on varsinkin ilmastointialalla raskas prosessi.

- Se vie aikaa, mutta uskon, että kyseessä on kiinnostava ratkaisu. Usein tällaiset kysymykset päätyvät projektia vetävän ilmanvaihtosuunnittelijan, palokonsultin tai vastaavan ratkaistavaksi. Tällä konseptilla voidaan kuluja säästä huomattavasti. Tässä asiassa Suomen ja Ruotsin välillä on melkoinen ero, erilainen tapa katsoa asiaa, kertoo Fagergren. Tomas Fagergren esittää esimerkkinä aikaisen palon. – Palon alkaessa suljetussa huoneessa ilman tiheys laskee, jolloin tilavuus kasvaa. Aikaisemmin sitä kutsuttiin palovirtaukseksi. Mitä enemmän tilavuuden kasvua estetään, sitä suuremmaksi paine kasvaa. Palopaineen määrittelee kuitenkin juuri rakenteiden tiiviys suljettujen rakennusosien välillä. Mitä tiiviimmin rakennamme, sitä korkeamman palopaineen luomme. Kun huoneen ylipaine on suurempi kuin tuloilman vastapaine, palovirta kääntyy ja savu leviää vastavirtaan. Jos tässä kohtaa ikkuna rikkoutuu, paine katoaa ja puhaltimet määrittelevät täysin virtaussuunnan.

Juuri tätä edellä mainittua tapahtumaa puhaltimien käyttö ja takaisinvirtaussuoja hyödyntävät palon aikaisen vaiheen virtauksen hallinnassa, jolloin savu ei leviä tuuletusjärjestelmän kautta. Tässä Basic takaisinvirtaussuoja tulee mukaan kuvaan, selittää Fagergren. – Se on täysin itsenäisesti toimiva, ja se asennetaan palo-osaston tuloilmakanavaan. Poistopuhallin on käytössä. Palo kasvattaa painetta. Kun paine on suurempi kuin vastapaine, takaisinvirtaussuoja sulkeutuu. Jos paine ei kasva, takaisinvirtaussuoja ei sulkeudu.

Poistoilma ei ole herkkä palokaasujen leviämiselle pienen alipaineen takia. Tämä on Straventin idean perusta. – Tämän ansiosta järjestelmä ei ole riippuvainen savuilmaisimesta.

- Järjestelmää voidaan verrataan esim. suljettaviin pelteihin, jolloin ollaan aina riippuvaisia havaitsemisajoista. Jos palo suljetaan sisään pellin avulla sekä tulo- että lähtöilman kohdalla, luodaan itse asiassa suurempi palopaine, koska poistoilma ei huolehdi laajennusvirtauksesta. Puhaltimien ollessa käytössä saadaan kokonaisuudessaan pienempi palopaine sekä lisäksi järjestelmä, joka on täysin itse ohjautuva.

Standardi on kehityksen vastainen

Standardi on loppujen lopuksi negatiivinen asia, väittää Fagergren. Standardi on kehityksen vastainen, koska vain olemassa oleva ratkaisu voidaan standardisoida. Tilanne on kovin staattinen standardien takia, mikä on sääli. – Ruotsissa on mahdollisuus ratkaista ongelma standardin mukaisesti, jos niin halutaan, mutta se voidaan ratkaista myös analyyttisesti. Standardi voidaan ohittaa ja ongelma ratkaista muulla tavoin. Tällöin pitää tietenkin todentaa, että ratkaisu myös toimii. Tätä varten on olemassa useita apuvälineitä. Voidaan esimerkiksi laskea IV -järjestelmän virtaus- ja palodynamiikka. Eli asia voidaan tehdä myös analyyttisesti. – Tässä haluaisin nähdä muutoksen varsinkin Pohjoismaissa, sanoo Tomas Fagergren.

- Ajateltaisiin enemmän mitä voidaan tehdä, ja miten sen voisi tehdä analyyttisesti. Mielestäni toiminnallisessa mitoittamisessa on suuria etuja.

Konsulttien vakuuttaminen vaikeaa

Tomas Fagergrenin mielestä konsulttien vakuuttaminen analyyttisen mitoittamisen hyvistä puolista ei ole helppoa. – Projektin suunnittelukulut kasvavat, jolloin tavoitteena tulee olla rakennuskustannusten laskeminen. Mielestäni puhaltimien käyttö ei olisi niin suosittu Ruotsissa, jos siitä ei olisi selkeää taloudellista hyötyä. Kyse on juuri siitä, investoidaanko palosuojaukseen paljon rahaa. Parhaassa tapauksessahan palosuojausta ei koskaan edes tarvita. Trendejä seuratessa voidaan todeta, että sprinklerien määrä on viime aikoina lisääntynyt.

- Yritetään nähdä kokonaisuus yksittäisten tuotteiden sijaan. Tuote standardisoidaan mielellään, mutta kokonaisuutta ei nähdä, ja se on sääli. – Työskentelen konsulttina ja teen varsin paljon yhteistyötä suunnittelijoiden ja myös itse rakennuttajien kanssa. Ratkaisujen tulee siis olla kustannustehokkaita. Tulee löytää ratkaisuja, jotka ovat yksinkertaisia, kustannustehokkaita ja silti hyvin turvallisia. Ja sitä puhaltimien käyttö palotilanteessa on.

Passiivitalot haastavia

Puhaltimien käytön yhteydessä käydään usein keskustelua rakennuttaja ja palokunnan välillä. Suunnitteluvaiheessa osapuolilla on aina hieman erilaiset tavoitteet. Ruotsissa seisomme mielestämme enemmän palokunnan kannan takana. – Sekä Lundissa että Luleåssa on palokoulutusta. Varsinkin palopuolella on tapahtunut varsin paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alue on ollut kiinnostava.

Nykyään rakennetaan paljon passiivitaloja. Niiden tiiviys on varsin suuri. Talojen tiiviys nostaa palopainetta, ja se taas on haitta, toteaa Fagergren.

- Mitä tiiviimpiä rakennamme, sitä suurempi palon sattuessa palopaineesta tulee. Niin se vain valitettavasti on. Passiivitalot tiiviys voidaan ottaa huomioon asennusratkaisuilla, kunhan asiasta ollaan tietoisia. Vasta viidenkymmenen vuoden kuluttua selviää miten onnistuttiin. Trendejä tulee ja menee, mutta energian kulutus on kasvanut uskomattoman paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Uskon energiatalouden olevan tulevaisuuden ala.

Puhaltimien käyttö sopii erityisesti kerrostaloihin, sairaaloihin ja hotelleihin, joissa on useita palo-osastoja tai rakennuksiin, joissa on vanhempia asukkaita, toteaa Tomas Fagergren.

Kolmikantakeskustelu on tärkeää

Ruotsissa puhun paljon palokaasujen leviämisestä. Kyse on laajasta aiheesta, johon vaikuttaa aina kolme asiaa: palo, rakennus ja IV-järjestelmä. Siksi on tärkeää tehdä yhteistyötä, sanoo Fagergren.

Teksti ja kuvat: Börje Takolander (VVS-lehti, numero 3/2013)

Stravent Oy
Piispantilankuja 4
02240 Espoo
(09) 4241 3630
Satanolla Oy